Saaremme Hyvinvointikeskuksen toiminta on alkanut :)

Buddhataulu

Tervehdys kaikille!

Saaremme Hyvinvointikeskus on ollut auki reilun viikon ryhmäliikunnan osalta ja olemme huomanneet että moni kysyy samoja kysymyksiä. Tässä muutamia käytännön asioita :

-Olemme avoinna ryhmäliikunnan aikataulujen mukaisesti. Etuovi avataan noin 15 min ennen tunnin alkua.

-Tunneille ei tarvitse ilmoittautua

-Kortteja voi ostaa holvi-verkkokaupasta ( https://holvi.com/shop/Saaremme/section/hyvinvointikeskus/ ), e-Passilla ja paikanpäällä. maksuvälineenä käy vielä toistaiseksi vain käteinen ja Smartumin setelit. Maksupääte on tulossa pian.


-Salilla on muutama matto lainattavissa, mutta jos sinulla on oma, otathan sen mukaan. Lainamattoja ei välttämättä riitä kaikille.


-Meille saa esittää toivomuksia aikataulujen, tarjonnan ym. suhteen (kurssikalenteri on tekeillä!)

-Parhaiten meidät saa kiinni Facebook-sivumme kautta viestillä. Käy myös tykkäämässä:  www.facebook.com/saaremmehyvinvointi

Ihanaa ja hyvinvoinnintäyteistä syksyä toivottaa

Saaremme Hyvinvointikeskuksen väki

 

Saaremme Hyvinvointikeskuksen avajaiset 13-14.8.201

Saaremme uuden Hyvinvointikeskuksen avajaisia vietetään 13-14.8.2016!

Ohjelma löytyy tästä:

hyvinvointi avajaiset

Huomioi myös mahtavat avajaistarjoukset: Viikon kokeilukortti kahdelle, yhden hinnalla, eli 30 € ja 5 tunnin kortti 40 €. Ne pääset lunastamaan vaikka verkkokaupan kautta täältä.

Saaremme lähiosuuskunta toivottaa hyvää kesää!

Saaremme Puodin toiminnan loppuessa ostarilla päätettiin yrittää säilyttää vuokraamamme tila ja kehittää siellä uutta toimintaa. Tilan uudeksi nimeksi hahmoteltiin ’Saaremme hyvinvointikeskus’. Keskuksessa järjestetään hyvinvointiin liittyvää toimintaa.

Puodin kahvila on ollut kovin suosittu, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt uutta kahvilatoiminnan vetäjää.

Mitä kaikkea muuta paikalliset asukkaat ja yrittäjät toivoisivat löytävänsä Laajasalon keskusta nyt ja tulevaisuudessa?

Seuraa Saaremme lähiosuuskunnan Facebook -sivuja niin saat kaikista ajankohtaisimmat tiedot toiminnan kehittymisestä!

Oikein rentouttavaa ja hyvää kesää!

Toivoo Saaremme lähiosuuskunta

 

 

Lähiluomuruokaa, kaupunkiviljelyä ja paikallistaloutta

Vanhat helsinkiläiset ovat kertoneet, että aikaisemmin Laajasalo ja Jollas olivat kaupungin ”lande”, jonne monet perheet siirtyivät keskustasta kesäajaksi asumaan. Huviloiden ja kesäpaikkojen ympärillä viljeltiin ahkerasti puutarhoja, rantaniityillä laidunsivat lehmät. Laajasalon lapsilla asiat olivat hyvin.

joulu-rudolf-koivu

Helsingissä toimivan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Kaupungeissa yhteiskunnallinen huoli kohdistui erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. Kansakoulujen puitteissa kaupunkilaislapsille alettiin järjestää kunnallisia kasvitarha-alueita, jotka tarjosivat paitsi luonnonläheisen paikan niille lapsille, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesää luonnon helmassa, myös aivan oikean mahdollisuuden rikastuttaa ja kartuttaa perheen ruokapöytää itse viljelemillään tuotteilla. Koulukasvitarhoja oli Helsingin lisäksi ainakin Kuopiossa, Porissa, Viipurissa, Tampereella ja Oulussa. Kumpulan kasvipuutarha on yhä kaupungin vihreä sydän.

Samankaltaista, yhteisistä, sosiaalisista tarpeista lähtevää kaupunkiviljelyä harjoitetaan monilla paikkakunnilla ympäri maailmaa. Olen facebookissa seurannut mm. Washington DC:n yhteishyvän kaupunkiviljelytoimintaa. Luomu- ja itse tuotettu lähiruoka kerää ympärilleen kaiken ikäisiä osallistujia ja helpottaa alueen asukkaiden ongelmia lasten nälkiintymisestä nuorten jengiytymiskierteen katkaisemiseen saakka. On ilo seurata heidän tarinoitaan, tapahtumia, yhteisiä kokkauskursseja ja sadonkorjuun juhlia. Kestävän yhteisön kehittyminen voi todellakin rakentua ruokaan ja viljelyyn liittyvän toiminnan ympärille.

Vaikka Laajasalo ja Jollas ovat muuttuneet, ja lähitulevaisuudessa muuttuvat yhä tiheämmin asutuiksi kaupunginosiksi ja ruokapula viljelemisen välittömänä motiivina Helsingin perheillä on helpottanut, lähellä tuotettu ruoka, kaupunkiviljely ja puutarhatoiminta ovat uudestaan nousseet suosion huipulle. Luonnollinen yhteys maahan, viljelyyn ja kasvikuntaan tuovat mukanaan muitakin syviä ja hyviä vaikutuksia kuin syötäviä terveellisiä herkkuja. Sosiaalisen yhteyden ja kumppanuuden löytäminen näissä ympyröissä on yksi tärkeä tekijä. Toinen on tietoisuus luonnon kestokyvyn rajoista. Ekologinen ja eettinen kestävyys vaikuttavat paitsi tässä ja nyt, varsinkin tulevaisuuden sukupolvien elämänmahdollisuuksiin.

 

Suoraan luomutiloilta tilatut raaka-aineet ja ekologisen tuotannon jatkojalostajilta tilatut herkut ovat paitsi tärkeitä arjen laatutekijöitä, myös vaikuttamisen mahdollisuus pyrittäessä kohti kestävän kehityksen ruoka- ja rahataloutta. Suuntaamalla ostovoimaa ravinnon alkutuottajille, luomuravinnon ympärille on syntynyt tärkeä yhteisömuoto. Ruokapiiristä alkunsa saanut Saaremme Lähiosuuskunta ja Saaremme Puoti monimuotoisena toimintatilana ja kohtaamispaikkana ovat Laajasalon ostarin lämmin sydän! Saaremme osuuskunnan tehtäväsarka voikin tulevaisuudessa ulottua kaikkeen siihen, joka tukee ja luo hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille.

Yhteistyössä muiden kanssa järjestimme viime kesänä alueen nuorille kesäduunipaikkoja. Mikäli alueen asukkailla tarve vaatii, lähiosuuskunta voi toimia eettisen talouden ja kestävän kehityksen keskuksena palvellen monilla eri sektoreilla: lasten iltapäivähoito ja välipalatarjonta, vanhusten yhteisöperusteiset hoivahankkeet, koulutus ja kurssit, uusiutuvat energiaratkaisut kimpassa muiden kanssa, paikallistalouden kehittämisryhmät, kotiseutupolut ja retket…

Pelkästään liiketoiminnan voittoon tähtäävän toiminnan sijaan lähiosuuskunnan toimintaperiaatteena on yhteiseen hyvään tähtäävä talous. Ajatus yhteishyvän taloudesta on ikivanha. Hyvän jakamisen idea on löydettävissä eri kulttuureista läpi eri aikakausien. Nyt se tekee uutta tulemistaan vauhdikkaasti myös Wienin talouskorkeakoulun lehtorin ja kansalaisaktivistin, Christian Felberin kehittämässä Yhteishyvän talouden menetelmässä. Euroopan sosiaali- ja talouskomitea antoi Felberin mallista lausunnon viime syyskuussa. Sitä suositellaan Eurooppa-2020 kehitysohjelman perustaksi. Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Felberin Yhteishyvän talouden aurankärjessä Suomessa toimii Ehta Raha – senkin kotipaikka on saarellamme, Jollaksessa! Osuuskunta Ehta Raha toimii talousneuvonnan, paikallistalouden, eettisen sijoittamisen ja yhteisöperusteisen joukkorahoituksen järjestäjänä silloin, kun ihmiset haluavat toteuttaa yhteisiä hankkeita ja tarvitsevat toiminnan perustaksi tervettä, vakaata taloutta.

Laajasalo on huikean hyvä paikka olla ja elää! Paitsi luonnonkaunis ympäristö, myös ihmisten yhteisöllisyys ovat ilmiömäisiä hyvinvoinnin tekijöitä. Vuoden kiertyessä kohti loppuaan ja joulunvieton alkaessa haluan kiittää Laajasalon ruokapiirin jäseniä, ystäviä Saaremme Lähiosuuskunnassa ja ihanan Puodin Katia ja henkilökuntaa arvokkaasta, yhteisöllisyyden ja ekologisen kestävyyden hyväksi tekemästänne työstä. Olette tehneet monien ihmisten arjesta paljon helpomman kantaa. On hetki aikaa hiljentyä ja heittää arkihuolet pois ja sytyttää toivon ja luottamuksen tähti. Joulu on myös lasten juhla. Voimme tehdä heille parempaa huomista kantamalla yhdessä vastuuta tämän päivän valinnoistamme. Tutun joululaulun sanoin toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Jouluruno.001

 

23.12.2015
Tiina Kuisma
Osuuskunta Ehta Raha
Saaremme lähiosuuskunnan hallituksen jäsen

 

Piiri on muutakin kuin ruokaa

Laajasalon ruokapiiri ei pyörisi, ellei mukana päivittämässä ja suunnittelemassa tilauksia, vastaanottamassa tavaraa ja jakamassa sitä olisi monta omaa aikaansa yhteiselle toiminnalle käyttävää aktiivia. Tässä jutussa esittelemme muutaman näistä henkilöistä.

Katja

Katja Multanen

Katja Multanen on ollut mukana ruokapiirissämme kohta kaksi vuotta. Katjan hoitaa usein talkoovastaavan hommia tai tulee avuksi tarpeen mukaan. Katja on myös Saaremme lähiosuuskunnan hallituksessa ja vetää Kundaliinijoogaa Jollaksen Leipotuvalla. Katja on porukassamme empaattisuuden ilmentymä, joka jaksaa aina kuunnella muiden iloja ja huolia. Katja sanoo olevansa oikeasti yksin viihtyvää ihmistyyppiä, mutta saa kuitenkin paljon irti yhdessä toimimisesta:

”Kumminkin se hauskuus on porukassa tekeminen. Kuka se yksinään tätä pyörittäisi. Myös ne valtavat omenalaatikot, sitruunankeltaiset hedelmät, isot luomuavocadot, ei niihin muualla edes pääse käsiksi. Se on sellaista aistiterapiaa. Vaarini oli kauppias, samoin kaksi serkkuani. Olemme kauppiassukua. Tämä on eettinen, moraalinen, ekologinen ja yhteisöllinen tapa tukea vaihtoehtoisempia arvoja.”

Anneli

Anneli Rinne

Anneli Rinne tuli mukaan ruokapiirin sen alkuaikoina ja on perheensä kanssa ollut aktiivisesti mukana Saaremme lähiosuuskunnan tapahtumissa ja talkoissa. Anneli toimi myös viime keväänä nuorten työllistämistalkoiden koordinaattorina. Annelin voi löytää ruokapiirin jakeluista kassa- tai talkoovastaavan tehtävistä. Tunnemme Annelin henkllönä, joka rientää aina apuun, kun olemme pinteessä. Anneli suosii ruokavaliossaan luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa ja ekologisia tuotteita:

”Jos haluaa välittää ympäristöstä, joutuu miettimään esimerkiksi mitä puhdistusaineita käyttää. Ruokapiirin kautta voi saada kokonaan luontoon hajoavia aineita helposti ja edullisesti. Myös hävikin minimoiminen on minulle tärkeää.”

TIINA

Tiina Katter

Tiina Katter on energisenä ravitsemus- ja terveys/hyvinvointialan yrittäjänä ollut korvaamaton apu ruokapiirikeskiviikkojen pyörittämisessä. Tiina on usein ruokapiirin kassa- tai talkoovastaavana muiden apuna:

”Tulin silloin vuosi sitten vaan kokeeksi mukaan, tyttären avuksi talkoisiin. Pikkuhiljaa rupesin varovasti ostamaan tuotteita. Totesin, että tämä on tosi hyvä juttu. Tämä on kannatettavaa paitsi yhteisöllisyyden vuoksi, myöskin tuottajien vuoksi. Ruokapiirin lajittelussa voin vaihtaa heidän kanssaan mielipiteitä ja saan uusia näkökulmia ja ajatuksia luomu- ja lähituotannosta.”

Annie

Annie Katter

Annie päivittää yhdessä Paulinen ja Ingridin kanssa ruokapiirin tilauksia ja on ruokapiirin ’tekniikan ihmelapsi’. Muut kuvailevat häntä luotettavaksi, avuliaaksi ja kärsivälliseksi. Annie pitää omissa kulutusvalinnoissaan eettisyyttä ja kestävää kehitystä tärkeinä ostokriteereinä:

”Etsin vaihtoehtoa S- ja K-ketjuille ja hain yhteisöllisyyttä. Koen, että olen saanut nämä asiat. Pystyin aikoinaan, ruokapiiriin liittyessäni, käyttämään aikaa toimintaan, jossa on potentiaalia aktiiviseen, konkreettiseen vaikuttamiseen. Haluan tukea helpolla tavalla lähituottajia. Päivitän edelleen ruokapiirin tilauksia joka kolmas viikko.”

Pauline Ranta

Pauline Ranta

Pauline Ranta perusti Laajasalon ruokapiirin vuoden 2011 marraskuussa. Monen onnenkantamoisen ja oikean ajoituksen ansiosta ruokapiiri sai oman, toimivan tilausjärjestelmän ja isot jakelutilat Laajasalon ostarille vuoden 2013 alussa. Ennen sitä Laajasalon ruokapiiri toimi Laajasalo-Degerö -seuran hallinnoimassa Ylistalossa puolitoista vuotta. Paulinelle tärkeitä asioita asioita ovat kokeilevan kehittämisen kautta syntyneet uudenlaiset palvelut, joita Saaremme lähiosuuskunnalla on mahdollisuus toteuttaa.

”On ollut mahtavaa, että Laajasalosta on löytynyt ihmisiä, jotka ovat uskoneet ruokapiirin ja osuuskunnan mahdollisuuksiin. Perustajajäsenten ja hallituksen jäsenten joukossa on monta näkemyksellistä henkilöä, joita ilman osuuskuntaa ei olisi olemassa. Minulle tärkeitä asioita ruokapiirissä ovat ravitseva ja herkullinen ruoka, jota voin helposti ja pientuottajia tukemalla hankkia. Ruokapiirin jäsenyys on myös lisännyt suunnitelmallisuutta ruoanlaitossa ja laajentanut makumaailmaani”.

Ruokapiirin tilauksia päivittää myös yhdessä Annien ja Paulinen kanssa Ingrid Rönnow. Ingridille tärkeitä asioita ruokapiirissä on mahdollisuus vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan sekä tuotteiden maku:

”minulle on tärkeää, että tuottajia kohdellaan reilusti ja että tuotteet ovat myös kuluttajalle kohtuuhintaisia. Lisäksi minusta ruoka on usein paremman makuista johtuen luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Uskon tämän myös näkyvän ruoan ravintoarvoissa.”

Susan Haanpää on monelle tuttu henkilö liittyen ruokapiirin jäsenasioihin tai maksuihin. Susse tarkistaa viikoittain ruokapiirin maksut ja selvittää tarvittaessa muitakin maksuihin liittyviä asioita. Susse on myös usein keskiviikkoisin valmistelemassa ruokapiirin noutoa. Susse on ollut mukana ruokapiirin toiminnassa jo pari vuotta ja on myös mukana Saaremme lähiosuuskunnan hallituksessa.

Ruokapiirin jakeluissa on yllä mainittujen henkilöiden lisäksi useita muita jäseniä, jotka vapaa-ajallaan mahdollistavat sen toiminnan. Jäsenillä on Laajasalon ruokapiirissä toistaiseksi 4 tunnin vuosittainen talkoovelvoite, mutta monet osallistuvat jakeluihin ja lajitteluun säännöllisesti. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan ruokapiirin kulisseihin ja ihmisiin. Tekemistä ja vauhdikkaita tilanteita riittää, kuten myös naurua ja yhteisöllisyyttä!

Periaatteiden äärellä ja äänellä

Kokoonnuimme hiljattain Saaremme lähiosuuskunnan hallituksen voimin pohtimaan mitä tahtoisimme tehdä tänä syksynä ja tulevaisuudessa myöhemminkin – millaiseen tekemiseen osuuskunta sopii ja mihin meillä on haluja ja rahkeita ryhtyä, kimpassa. Huomasimme, että on parasta aloittaa muistuttamalla mieliin osuuskunnan säännöt. Ei niin, että kokisimme olevamme sääntöjemme vankeja, tuntui vain suunnanmäärittelyä varten loogiselta tarkistaa millaisten periaatteiden varaan ja millaista toimintaa varten osuuskunta perustettiin pari vuotta sitten. Sääntöihin on kirjattu näin:

Osuuskunnan pääasiallisena tarkoituksena on

  1. tukea ja järjestää lähellä tuotettuja palveluita
  2. tuoda alueella asuvien saataville lähellä tuotettua, tuoretta ja sesongin mukaista ruokaa ja elintarvikkeita kohtuulliseen hintaan
  3. edistää luomutuotantoa ja kestävän kehityksen periaatteita

Osuuskunnan toimialana on tuottaa, hankkia, välittää ja myydä lähi- ja luomuruokaa sekä kulutustavaroita. Osuuskunta voi myös tarjota ja välittää työvoimaa ja järjestää tapahtumia sekä koulutus-, neuvonta- ja hyvinvointipalveluita. Osuuskunnan toimintaa voidaan laajentaa koskien hyödykkeiden alkutuotantoa sekä erilaista ravitsemustoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi osuuskunta voi suorittaa tukku- ja vähittäiskauppaa huomioiden kaikkien osapuolien kannalta reilu kaupankäynti.

Hyvät tarkoitukset. Yksimielisesti voimme edelleen allekirjoittaa osuuskunnan sääntöjen määrittelemät toiminnan rajat. Säännöissämme näkyvät toiminnan periaatteet ja tekemisen pääpainoalueet. Näissä puitteissa tekeminen jatkuu ja mahtuu myös laajenemaan ja muuttamaan muotoa uusien ideoiden ja kumppanien myötä ja ympäristön muuttuessa koko ajan ja aina kovempaa vauhtia (uusi ostari, Laajasalon asukasmäärän kasvu, elämäntapa- ja kulutustrendien muutokset…).

Vaikka arvoja ei olekaan säännöissä erikseen eritelty huomasimme, että tosiasiassa sääntöjen myötä me hallituksen jäsenet allekirjoitamme yhteiset perusarvot. Meille on selvää, että toimintaamme ohjaavat ympäristöarvot, paikallisuuden arvostus, hyvinvointi ja reiluus tarkoittavat myös moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta. Haluamme tehdä yhteistyötä moneen suuntaan, monenlaisten ihmisten ja yhteenliittymien kanssa, koska yhdessä tekeminen on kivempaa. Samalla meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat kanssamme samoja läheisyyden ja luonnonmukaisuuden mutta myös positiivisuuden, hyväksynnän ja tasapuolisuuden arvoja. Saaremme lähiosuuskunnassa haluamme toivottaa kaikki saarelaiset yhtä tervetulleiksi osallistumaan toimintaamme: ruokapiiriin, ravintola-iltoihin, kirpparipäiviin tai mihin vain tapahtumiin. Tekijöitäkin tarvitaan joten uusille ideoille löytyy täältä myös kuulijoita, sparraajia tai kumppaneita; käy rohkeasti kysymässä. Omasta puolestamme toivotamme myös Laajasalon uudet asukkaat lämpimästi tervetulleiksi. Kaikkien ääni kuuluu ja saa kuulua kun olemme ihmisiksi Saarella.

Ps. Arvopohja ja periaatteet pysyvät, säännöt eivät silti rajoita: sääntöpaperissa monelle yrittäjälle tuttu jatkolause kuuluu tietenkin näin: Lisäksi osuuskunta voi harjoittaa kaikkea laillista liiketoimintaa.

Kirjoittaja: Katja Multanen, Saaremme lähiosuuskunnan hallituksen jäsen

osuuskunta2.jpg

Vieraskynä: ihanat kaalimme

Mielestäni kaalit ovat aliarvostettuja vihanneksia. Tätä kuvaa hyvin se unohdustila mihin esimerkiksi lehtikaali on vajonnut vuosikymmenten saatossa. Onneksi tämä virhe on nyt korjautumassa ja kaalivalikoimamme on monipuolistunut viime vuosina.

Lehtikaali täydessä kukoistuksessa

Lehtikaali täydessä kukoistuksessa. Kuva: Pauline Ranta

Tavanomaisempien kukkakaalin ja parsakaalin lisäksi meillä tykätään erityisesti lehtikaalista. Osasyynä tähän ovat Englannista ostetut kasvisruokalehdet, joita ei voi avata törmäämättä lehtikaaliin. Uteliaisuudesta tätä meille ennen tuntematonta kasvista oli pakko kokeilla. Se onkin tuonut hyvin tervetulleen lisän rajoitettuun ruokavalioomme. Ei tietysti haittaa, että kyseinen kasvis keikkuu kaikkien terveellisyyslistojen kärjessä. Tietääkseni taloutemme onkin vastannut isosta osasta koko ruokapiirin lehtikaalin tilauksista viimeisenä parina vuonna.

Monet ovat kyselleet mihin sitten käytämme lehtikaalia. Se on varsin monipuolinen ja helppokäyttöinen vihannes. Lisäksi se on hyvin helppo säilöä talven varalle: olemme vain pesseet lehdet, repineet ne pieniksi, sulloneet ne pakastuspusseihin ja heittäneet pakastimeen. Sieltä on ollut helppo heittää pussi tai pari keittoon tai suoraan kuumalle pannulle. Seuraavassa annankin joitakin ideoita lehtikaalin käyttöön.

Tämä Toscanalainen valkopapukeitto on yksi perheemme lempiruuista. Resepti toimii hyvin myös kasvisliemeen tehtynä ja ilman kaikkia ainesosia (itse jätän esimerkiksi sellerin pois ja vaihdan parmesaanin tavalliseen juustoraasteeseen). Mielestäni tuore rosmariini sen sijaan on välttämätön lisä makua antamaan. Keitto valmistuu nopeasti, on helppo tehdä, se on ruokaisa ja säilyy hyvin jääkaapissa vaikka pari päivää. Meillä tätä tehdään aina iso kattilallinen kerralla.

Kale

Kuva: Tuula Helppi

Toinen meillä hyväksi osoittautunut tapa käyttää lehtikaalia on yksinkertaisesti paistaa sitä nopeasti pannulla. Ensiksi kuullotan pannulla valkosipulin viipaleita öljyssä ja sitten heitän siihen mukaan joko tuoretta tai pakastettua lehtikaalia. Nam, mikä lisuke! Tämä toimii hyvin myös ilman valkosipulia vaikkapa tavallisen sipulin, raastetun porkkanan tms. kanssa. Olen käyttänyt ylijääneen lisukkeen vaikkapa munakkaan pohjana: lehtikaaliseos, munakasmassa ja päälle juustoraastetta.

Lehtikaali on siis varsin monipuolinen vihannes, jonka käytössä vain mielikuvitus on rajana. Sitä voi käyttää vaikkapa smoothie’ssa, yhdistellä pastan kanssa, laittaa keittoihin ja piirakoihin.

Lehtikaalin lisäksi meillä käytetään tavallista keräkaalia. Sen osalta olemme ehkä hieman enemmän sidoksissa perinteisiin resepteihin kuten kaalilaatikkoon. Tämä tosin maustetaan meillä smetanan ja kerman seoksella, joka tuo syvyyttä makuun.

Näin grillikaudella lempikeräkaalireseptimme on perinteinen cole slaw eli kaalisalaatti. Leikkaamme ohuita keräkaalisiivuja, joihin laitamme tilkan valkoista balsamicoa. Tämä mureuttaa salaatin, täytyy vain varoa, ettei sitä lorahda liikaa. Tarkoitus on, ettei balsamico maistu läpi. Sitten raastamme sekaan porkkanaa ja leikkelemme mukaan joko kevätsipulia tai tuoretta uutta sipulia. Kastikkeeksi käytämme perinteisesti majoneesia. Sen voi joko tehdä itse, mutta mielestäni kaupasta ostettukin käy.  Jos kaipaa tähän vaihtelua, internet on pullollaan mitä erilaisempia cole slaw – reseptejä, joissa ainekset vaihtelevat paljonkin.

Kuva: Tuula Helppi

Coleslaw. Kuva: Tuula Helppi

Talvikaudella mukavan ja nopean lisukkeen voi saada pannulla kypsennetystä kaalipaistoksesta. Laitan ohueksi leikattuja kaalisuikaleita ja raastettua porkkanaa pannulle muhimaan. Tähän voi halutessaan lisätä toki muutakin: sipulia tai muita kasviksia. Kastikkeeksi laitan yleensä joko ruokakermaa tai tuorejuustoa. Tämä lisuke on maistunut sekä lapsille että aikuisille.

Etsin jatkuvasti uusia innovatiivisia tapoja käyttää kaaleja. Ne ovat terveellisiä ja kotimaisia kasviksia. Lisäksi on aina mukava laajentaa rajoittunutta ruokavaliotamme.
Teksti: Tuula Helppi, Laajasalon ruokapiirin jäsen

Ostarin kukkalaatikot saivat viimeisen silauksen

Kesäkuun alussa Laajasalon ostari sai pitkään kaivatun kasvojenkohotuksen Saaremme Puodin ideoiman ’Ostari kukkimaan’ -istutustalkoiden myötä. Ostarin yrittäjät ja muut toimijat lähtivät innolla mukaan: yhteistyökumppaneina olivat Laajasalon Apteekki, Laajasalon K-supermarket, Kapteenin Kajuutta ja Pelastusarmeijan Kirpputori. Yrtit ja kukat toimitti Labbyn puutarha. Saaremme Puodin facebook-sivuilta löytyy kuvia talkoopäivästä. Käy kurkkaamassa, niin näet alkutilanteen!

IMG_4827

Kukkia on hoidettu ja kasteltu rakkaudella. Niiden huumaava tuoksu on ilahduttanut monta ostarin asiakasta ja ohikulkijaa. Eilen ostari sai vielä lisää väriä kun Laajasalon nuorisotalon porukka maalasi istutuslaatikot yhdessä paikallisten nuorten kanssa.

IMG_4829

IMG_4821

IMG_4823

IMG_4825

Kesäkuussa 2014 laitoimme myös pystyyn pienen mansikka- ja herneviljelmän Laajasalon kirjaston atriumpihalle yhdessä kirjaston väen ja asiakkaiden kanssa. Laatikot laitettiin kuntoon kesäkuussa 2014 ja ovat siitä lähtien olleet kaikkien kirjastonkävijöiden ilona. Tänä vuonna mansikat tuottavat satoa ja olivat hienolla alulla kun viimeksi siellä kävin. Kuten Saaremme Puodin Kati Stenman totesi: ”yhteisöllisyys siis vaan kasvaa ja laajenee”. Kannattaa käydä katsomassa sekä ostarin, että kirjaston istutuksia kun liikut ostarin kulmilla.

Teksti ja kuvat: Pauline Ranta

Viimeinenkin vieraskasvi veks Laajasalosta!

Joukkorahoituskampanjalla mukaan nuorten kesätyökampanjaan ja jättipalsamin kitkentään

Jättipalsami

Jättipalsami

Jättipalsami on ei-toivottu vieraskasvi, koska se leviää helposti ja syrjäyttää alkuperäisen kasvillisuuden. Saaremme lähiosuuskunnan ja Pankki 2.0 –aloitteen Viimeinenkin vieraskasvi veks Laajasalosta –kampanja palkkaa paikallisia nuoria kitkemään kasvustoja ja pelastamaan Laajasalon kotoperäistä kasvillisuutta. Jättipalsamia esiintyy erityisesti Jollaksessa. Kampanjaan mukaantulijat tarjoavat työkokemusta ja lisätuloja niitä tarvitsevalle nuorelle.

Jättipalsamit voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Yksi jättipalsami voi muodostaa jopa 4000 siementä, jotka sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa. Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Jättipalsami valloittaa Laajasaloa. Kasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä suojavarusteita tarvita. Saaremme lähiosuuskunta ja Pankki 2.0 -aloite järjestävät nyt ensimmäistä kertaa kampanjan, johon palkataan paikallisia nuoria kitkemään jättipalsamia.

Tule mukaan kampanjaan!

https://holvi.com/shop/VieraskasvitVeks/

Holvissa käyvät seuraavat maksuvälineet: Visa, MasterCard, Nordea, Danske Bank, Handelsbanken, Osuuspankki, Tapiola ja S-Pankki. Jos haluat maksaa laskulla, ole meihin yhteydessä osoitteessa info@saaremme.fi

Voit myös ostaa palsaminkitkentää Saaremme Puodissa, Yliskyläntie 3, E-talo, Laajasalon ostarilla millä tahansa summalla (min. 10 euroa). Maksuvälineinä käyvät käteinen ja yleisimmät pankki- ja luottokortit.

Myös Saaremme Puodista voi ostaa palsaminkitkentää!

Myös Saaremme Puodista voi ostaa palsaminkitkentää!

Kun itse haluat mukaan jättipalsamin kitkentään, on sen paras aika juuri nyt kesäkuussa, mutta elokuussakin järjestetään jättipalsamitalkoita. Helsingissä jättipalsamitalkoista saa tietoa osoitteesta www.hyvakasvaa.fi. Ota talkoihin mukaan tukevat jalkineet ja juomista.

Rahan läpinäkyvyys

20 eurolla palsaminkitkentää
20 eurolla maksamme palkkaa 1,3 tunnista jättipalsamin kitkentää paikalliselle nuorelle.
Sinä saat kiitoksena hyvän mielen ja jättipalsamipostikortin kotiisi lähetettynä.
Summa koostuu tuntipalkan (8,85€ kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan) lisäksi 9 prosentin lomakorvauksesta (1,04€), palkan sivukuluista (n. 0,19€), 0,9€:n palkkiosta Holville, 2,5 euron hallinnointi- ja postikorttikulusta (pankkikulut, postitus, postikortti). 3,87€ menee alv:na verottajalle.

40 eurolla palsaminkitkentää
40 eurolla maksamme palkkaa 2,95 tunnista jättipalsamin kitkentää paikalliselle nuorelle.
Sinä saat kiitoksena hyvän mielen ja jättipalsamipostikortin kotiisi lähetettynä.
Summa koostuu tuntipalkan (8,85€ kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan) lisäksi 9 prosentin lomakorvauksesta (2,35€), palkan sivukuluista (n. 0,40€), 0,9€:n palkkiosta Holville, 2,5 euron hallinnointi- ja postikorttikulusta (pankkikulut, postitus, postikortti). 7,74€ menee alv:na verottajalle.

60 eurolla palsaminkitkentää
60 eurolla maksamme palkkaa 4,6 tunnista jättipalsamin kitkentää paikalliselle nuorelle.
Sinä saat kiitoksena hyvän mielen ja jättipalsamipostikortin kotiisi lähetettynä.
Summa koostuu tuntipalkan (8,85€ kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan) lisäksi 9 prosentin lomakorvauksesta (3,66€), palkan sivukuluista (n.0,62 €), 0,9€:n palkkiosta Holville, 2,5 euron hallinnointi- ja postikorttikulusta (pankkikulut, postitus, postikortti). 11,61€ menee alv:na verottajalle.

80 eurolla palsaminkitkentää
80 eurolla maksamme palkkaa 6,25 tunnista jättipalsamin kitkentää paikalliselle nuorelle.
Sinä saat kiitoksena hyvän mielen ja jättipalsamipostikortin kotiisi lähetettynä.
Summa koostuu tuntipalkan (8,85€ kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan) lisäksi 9 prosentin lomakorvauksesta (4,98€), palkan sivukuluista (n. 0,83€), 0,9€:n palkkiosta Holville, 2,5 euron hallinnointi- ja postikorttikulusta (pankkikulut, postitus, postikortti). 15,48€ menee alv:na verottajalle.

100 eurolla palsaminkitkentää
100 eurolla maksamme palkkaa 7,9 tunnista jättipalsamin kitkentää paikalliselle nuorelle.
Sinä saat kiitoksena hyvän mielen ja jättipalsamipostikortin kotiisi lähetettynä.
Summa koostuu tuntipalkan (8,85€ kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan) lisäksi 9 prosentin lomakorvauksesta (6,29€), palkan sivukuluista (n. 1,04€), 0,9€:n palkkiosta Holville, 2,5 euron hallinnointi- ja postikorttikulusta (pankkikulut, postitus, postikortti). 19,35€ menee alv:na verottajalle.

Kerro kampanjasta naapurillesikin!

Voit ladata tulostettavaksi kampanjan pdf-ilmoituksen täällä: vieraskasvitveks

Yhteistyössä Saaremme lähiosuuskunta, Saaremme Puoti ja Pankki 2.0 -aloite

Tuplalogo
Lataa kampanjan pdf-ilmoitus täällä: vieraskasvitveks

Teksti: Marika Lohi ja Pauline Ranta

Mistä rakentuu yhteisöllinen lähikauppakeskus?

Toimivan ostarin mallia on nyt selvitetty Helsingissä asukkaiden ja tutkijoiden yhteistyössä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Ympäristöministeriön rahoittama ’Ostoskeskukset julkisina tiloina’ -hanke käynnistyi kesäkuussa 2013. Sen toteutti yliopistotutkija, kaupunkisosiologi Pasi Mäenpää Helsingin Yliopistosta ja tutkimusavustaja Jutta Harjunen. Hankkeessa tutkittiin Helsingin esikaupunkien lähipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia kumppanuuden, kansalaislähtöisyyden ja markkinaehtoisuuden keinoin. Kumppaneina olivat Helsingin Kaupungin tietokeskus, kaupunginkanslia ja lähiöprojekti. Tavoitteena oli muuttaa ostareita paremmiksi palvelupaikoiksi ja mallintaa synnytetyt prosessit sovellettavaksi muilla ostareilla. Kohteina olivat Pohjois-Haagan, Myllypuron ja Laajasalon ostoskeskukset.

Laajasalon asukkaille oman ostarimme tilanne on jo selvä: ostari puretaan ja Laajasalontien varteen rakennetaan uusi kauppakeskus. Kirjasto ja nuorisotalo integroidaan kauppakeskukseen tukemaan kauppaa ja yksityisiä palveluita. Me Saaremme lähiosuuskunnassa mietimme, mikä oma roolimme uudessa kauppakeskuksessa on. Tutkimuksessa todetaan: ”Laajasalossa lähiosuuskunta yhteiskunnallisena yrityksenä muodostaa eräänlaisen välimallin, joka toimii markkinaehtoisesti mutta yhteisöllisin resurssein. Uuden toimijan  markkinaehtoisuuden rajat tullevat kuitenkin vastaan siirryttäessä uusiin ja paljon aiempaa kalliimpiin  liiketiloihin. Tarvitaan joko kaupungin tukea, jota vastaan se saa tavoitteitaan hyödyttävää toimintaa. Tai  sitten tarvitaan kiinteistöliiketoimijan vastaantuloa vuokranmäärässä, jota vastaan se puolestaan saa lisää  asiakasvirtaa ja yhteisöllistä brändiä. Ne parantavat sen asemia vuokra­neuvotteluissa muiden vuokralaisten kanssa. Paikalliset yrittäjät saavat asiakasvirrasta ja paikallisyhteisöllisestä brändistä hyötynsä nekin.”

Tullaanko ostariuudistuksen jälkeen enää näkemään tätä Puotipyörää ympäri Laajasalo?

Tullaanko ostariuudistuksen jälkeen enää näkemään tätä Puotipyörää eri puolilla Laajasaloa?

Ostoskeskukset julkisina tiloina -hankkeen myötä olemme huomanneet, että toiminnallamme on todella ollut merkitystä asukkaille ja sen toivotaan jatkuvan. Hankkeen kyselytutkimuksessa ostariin haluttiin ruokakauppa, kioski, kukkakauppa ja lähi- ja luomuruokakauppa. 55% vastaajista mainitsi nimellä Saaremme lähiosuuskunnan ja toivoi sen jatkoa uudessa kauppakeskuksessa. Tutkimuksen raportit löytyvät kokonaisuudessaan hankkeen blogista.

Uutta rakentaessa jo hyvin kilpaillulle kaupan alalle pitäisi aina miettiä toimivan arkkitehtuurin lisäksi kaupunginosan identiteettiä ja asiakaslähtöisyyttä. Vanhaa konseptia ei kannata monistaa, vaan miettiä tulevaisuutta ja sitä, mihin suuntaan ihmisten ostokäyttäytyminen on kehittymässä, antaen kasvot toimijoille. Myös markkinointi kannattaa päivittää sellaiseksi, että se aidosti puhuttelee asukkaita. Tämä tutkimus antaa siihen hyvät eväät. Hankkeen tuloksena syntyi ostarien kehittämisen malleja ja työpajatoiminnalla luotavien ostarifoorumien toimintamalli. ”Laajasalon mallissa” kehotetaan integroimaan kaupungin palvelut, kaupan ja yksityiset palvelut. Näin syntyy matalan kynnyksen yhteiskäyttötilaa asukkaiden toiminnalle. Tämä vuorostaan tuo lisää asiakasvirtaa ja paikallisuuden, ”oman ostarin” tuntua.

Aktiiviset asukkaat, kaupunginosatoimijat ja yrittäjät kannattaa tunnistaa ja ottaa mukaan suunnitteluun tai jopa kumppaneiksi: ”Laajasalossa aktiiviset asukkaat ovat astuneet passiivisen kuluttajan roolistaan ja ottaneet osan alueen ruokahuollosta omiin käsiinsä. Ostariuudistuksella on siten vahva asukaslähtöinen panoksensa, jota hyödyntämällä on mahdollista luoda paikallisista tarpeista ja toimeliaisuudesta nouseva ostariuudistus. Asukkaiden  organisoituminen lähiosuuskunnaksi tekee heistä luotettavan kumppanin.” Media on huomioinut tutkimuksen laajasti. Saaremme lähiosuuskunnan osalta prosessi jatkuu ja mietimme erilaisia ratkaisuja yhdessä uuden ostarin rakennuttajan kanssa. Tätä blogia seuraamalla pysyt ajan tasalla.

NCC:n havainnekuva uuden Laajasalon kauppakeskuksen ylätasanteelta. Lähde: http://www.ncc.fi/toimitilat/tilahaku/helsinki/laajasalon-ostoskeskus/

NCC:n havainnekuva uuden Laajasalon kauppakeskuksen ylätasanteelta. Lähde: http://www.ncc.fi/toimitilat/tilahaku/helsinki/laajasalon-ostoskeskus/

Teksti: Pauline Ranta