Lähiluomuruokaa, kaupunkiviljelyä ja paikallistaloutta

Vanhat helsinkiläiset ovat kertoneet, että aikaisemmin Laajasalo ja Jollas olivat kaupungin ”lande”, jonne monet perheet siirtyivät keskustasta kesäajaksi asumaan. Huviloiden ja kesäpaikkojen ympärillä viljeltiin ahkerasti puutarhoja, rantaniityillä laidunsivat lehmät. Laajasalon lapsilla asiat olivat hyvin.

joulu-rudolf-koivu

Helsingissä toimivan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Kaupungeissa yhteiskunnallinen huoli kohdistui erityisesti vähävaraisten perheiden lapsiin. Kansakoulujen puitteissa kaupunkilaislapsille alettiin järjestää kunnallisia kasvitarha-alueita, jotka tarjosivat paitsi luonnonläheisen paikan niille lapsille, joilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesää luonnon helmassa, myös aivan oikean mahdollisuuden rikastuttaa ja kartuttaa perheen ruokapöytää itse viljelemillään tuotteilla. Koulukasvitarhoja oli Helsingin lisäksi ainakin Kuopiossa, Porissa, Viipurissa, Tampereella ja Oulussa. Kumpulan kasvipuutarha on yhä kaupungin vihreä sydän.

Samankaltaista, yhteisistä, sosiaalisista tarpeista lähtevää kaupunkiviljelyä harjoitetaan monilla paikkakunnilla ympäri maailmaa. Olen facebookissa seurannut mm. Washington DC:n yhteishyvän kaupunkiviljelytoimintaa. Luomu- ja itse tuotettu lähiruoka kerää ympärilleen kaiken ikäisiä osallistujia ja helpottaa alueen asukkaiden ongelmia lasten nälkiintymisestä nuorten jengiytymiskierteen katkaisemiseen saakka. On ilo seurata heidän tarinoitaan, tapahtumia, yhteisiä kokkauskursseja ja sadonkorjuun juhlia. Kestävän yhteisön kehittyminen voi todellakin rakentua ruokaan ja viljelyyn liittyvän toiminnan ympärille.

Vaikka Laajasalo ja Jollas ovat muuttuneet, ja lähitulevaisuudessa muuttuvat yhä tiheämmin asutuiksi kaupunginosiksi ja ruokapula viljelemisen välittömänä motiivina Helsingin perheillä on helpottanut, lähellä tuotettu ruoka, kaupunkiviljely ja puutarhatoiminta ovat uudestaan nousseet suosion huipulle. Luonnollinen yhteys maahan, viljelyyn ja kasvikuntaan tuovat mukanaan muitakin syviä ja hyviä vaikutuksia kuin syötäviä terveellisiä herkkuja. Sosiaalisen yhteyden ja kumppanuuden löytäminen näissä ympyröissä on yksi tärkeä tekijä. Toinen on tietoisuus luonnon kestokyvyn rajoista. Ekologinen ja eettinen kestävyys vaikuttavat paitsi tässä ja nyt, varsinkin tulevaisuuden sukupolvien elämänmahdollisuuksiin.

 

Suoraan luomutiloilta tilatut raaka-aineet ja ekologisen tuotannon jatkojalostajilta tilatut herkut ovat paitsi tärkeitä arjen laatutekijöitä, myös vaikuttamisen mahdollisuus pyrittäessä kohti kestävän kehityksen ruoka- ja rahataloutta. Suuntaamalla ostovoimaa ravinnon alkutuottajille, luomuravinnon ympärille on syntynyt tärkeä yhteisömuoto. Ruokapiiristä alkunsa saanut Saaremme Lähiosuuskunta ja Saaremme Puoti monimuotoisena toimintatilana ja kohtaamispaikkana ovat Laajasalon ostarin lämmin sydän! Saaremme osuuskunnan tehtäväsarka voikin tulevaisuudessa ulottua kaikkeen siihen, joka tukee ja luo hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille.

Yhteistyössä muiden kanssa järjestimme viime kesänä alueen nuorille kesäduunipaikkoja. Mikäli alueen asukkailla tarve vaatii, lähiosuuskunta voi toimia eettisen talouden ja kestävän kehityksen keskuksena palvellen monilla eri sektoreilla: lasten iltapäivähoito ja välipalatarjonta, vanhusten yhteisöperusteiset hoivahankkeet, koulutus ja kurssit, uusiutuvat energiaratkaisut kimpassa muiden kanssa, paikallistalouden kehittämisryhmät, kotiseutupolut ja retket…

Pelkästään liiketoiminnan voittoon tähtäävän toiminnan sijaan lähiosuuskunnan toimintaperiaatteena on yhteiseen hyvään tähtäävä talous. Ajatus yhteishyvän taloudesta on ikivanha. Hyvän jakamisen idea on löydettävissä eri kulttuureista läpi eri aikakausien. Nyt se tekee uutta tulemistaan vauhdikkaasti myös Wienin talouskorkeakoulun lehtorin ja kansalaisaktivistin, Christian Felberin kehittämässä Yhteishyvän talouden menetelmässä. Euroopan sosiaali- ja talouskomitea antoi Felberin mallista lausunnon viime syyskuussa. Sitä suositellaan Eurooppa-2020 kehitysohjelman perustaksi. Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Felberin Yhteishyvän talouden aurankärjessä Suomessa toimii Ehta Raha – senkin kotipaikka on saarellamme, Jollaksessa! Osuuskunta Ehta Raha toimii talousneuvonnan, paikallistalouden, eettisen sijoittamisen ja yhteisöperusteisen joukkorahoituksen järjestäjänä silloin, kun ihmiset haluavat toteuttaa yhteisiä hankkeita ja tarvitsevat toiminnan perustaksi tervettä, vakaata taloutta.

Laajasalo on huikean hyvä paikka olla ja elää! Paitsi luonnonkaunis ympäristö, myös ihmisten yhteisöllisyys ovat ilmiömäisiä hyvinvoinnin tekijöitä. Vuoden kiertyessä kohti loppuaan ja joulunvieton alkaessa haluan kiittää Laajasalon ruokapiirin jäseniä, ystäviä Saaremme Lähiosuuskunnassa ja ihanan Puodin Katia ja henkilökuntaa arvokkaasta, yhteisöllisyyden ja ekologisen kestävyyden hyväksi tekemästänne työstä. Olette tehneet monien ihmisten arjesta paljon helpomman kantaa. On hetki aikaa hiljentyä ja heittää arkihuolet pois ja sytyttää toivon ja luottamuksen tähti. Joulu on myös lasten juhla. Voimme tehdä heille parempaa huomista kantamalla yhdessä vastuuta tämän päivän valinnoistamme. Tutun joululaulun sanoin toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Jouluruno.001

 

23.12.2015
Tiina Kuisma
Osuuskunta Ehta Raha
Saaremme lähiosuuskunnan hallituksen jäsen

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s